Moi.

21. marraskuuta 2009 14.05 Sakari Kerppola
<sakari.kerppola@...> kirjoitti:
> tiimoilta. Yksi hämmästelyn kohde oli kosteikkolaji Tropidia scita, jota
> minulla on sarja täysi (21exx) enkä pidä lajia mitenkään harvinaisena,
> 6frp.

Vähän kyllä mietityttää, onko lajille tullut liian alhainen arvo. Se
on tässä etelärannikon luhdilla varsin runsas, mutta sisämaassa
Tropidia ei tosiaankaan ole mitään joka paikan laji. Tietokannassa on
tasan yksi löytö sisämaasta, vaikka eteläranikko on uusien löytöjen
kirjoma koko matkalta.

Se on kyllä yllättävää, jos lajia ei saisi helponlaisesti Suomenlahden
perukan merenrantaluhdilta. Mutta Petroskoin alueelta lajin löytäminen
ei varmaankaan ole kovin helppoa!

T: Jere K.

Hei
Tein listan aikoinaan ennen kirjaa. Kun silloin oli vielä paljon
epäselvyyttä systematiikasta, niin lykkäsin suvut ja lajit
yksinkertaisesti aakkosjärjestykseen. Sorry! Muutan jatkossa listan
sukujen systematiikan kirjan mukaiseksi.

Torstaina olivat sienisääskitutkija Alexei Polevoi Petroskoista ja Pekka
Vilkamaa kylässä. Alexei harrastaa myös syrffejä ja oli kovin
kiinnostunut näkemään kokoelmani. Paljon sitä juttua riittikin sen
tiimoilta. Yksi hämmästelyn kohde oli kosteikkolaji Tropidia scita, jota
minulla on sarja täysi (21exx) enkä pidä lajia mitenkään harvinaisena,
6frp. Matin listasta se kyllä näytti jostain syystä puuttuvan. Alexei
kerää aktiivisesti Venäjän Karjalassa, haavilla, malaisella ja
keltapyydyksillä. Myös kosteikkoalueilla, mutta ei ole koskaan lajia
saanut. Hän toi minulle pienehkön boksin Karjalan syrffejä
määritettäväksi. Ensi silmäyksellä näyttäisi joukossa olevan hyvinkin
mielenkiintoisia lajeja, joita meilläkin voisi itärajalta löytyä, mutta
palaan asiaan myöhemmin, kun saan otukset määritettyä. Olisin voinut
enemmänkin hänen syrffejänsä määrittää, mutta Venäjän tullin kanssa on
vaikeuksia tuoda niitä Suomeen. Laki vaatii vientiluvan ja sen hakeminen
sekä saanti kestää byrokratian käsittelyssä vähintään puoli vuotta.
Tällainen pikkuboksi meni taskuun eivätkä tullimiehet taskuja alkaneet
kaivelemaan. Ehkä Venäjän lakia joskus kuolleiden itikoiden suhteen
lievennetään, sillä eihän kyse ole sentään rikollisesta mammutin
hampaiden ja lumitiikereiden taljojen maasta viennistä.
T: Sakari

-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: dipteralista@yahoogroups.com
[mailto:dipteralista@yahoogroups.com] Puolesta Haarto Antti
Lähetetty: 21. marraskuuta 2009 7:03
Vastaanottaja: dipteralista@yahoogroups.com
Aihe: VS: [dipteralista] Herttoniemi vs. Luhanka [1 Attachment]

Hei,

Täytinpä minäkin yhden sarakkeen listaan. Mynämäen (Mietoisten) Perkkoon
mäen (n. 11 ha) lajisto. Näkyy, että kunnollisen kosteikon puuttuminen
vaikuttaa lajimääriin.
Olipa lista hankala täyttää. Mistä tuollaisessa järjestyksessä oleva
lista oikein on löytynyt!

Antti

________________________________________
Lähettäjä: dipteralista@yahoogroups.com [dipteralista@yahoogroups.com]
käyttäjän Sakari Kerppola
[sakari.kerppola@...] puolesta
Lähetetty: 19. marraskuuta 2009 18:22
Vastaanottaja: Dipteralista
Aihe: [dipteralista] Herttoniemi vs. Luhanka

Hei Matti

Ärsyttävää tämä nimistösotku näiden kahden Chrysotoxum lajin kohdalla.
Tätä on kovin sanoin kritisoinut myös Irlannin syrffiguru Martin
Speight. Hän haukkui Kansainvälisen nimistökomitean äijät mm.
seniileiksi ja ehdotti heidän potkaisemistaan pihalle komiteasta.
Minäkin tässä taas kerran sekoilin. Entinen arcuatum on nyt festivum ja
entinen fasciatum on nyt arcuatum. Kirjassakin on näiden lajitekstien
kohdalla poikkeuksellisesti mainittu synonyymit sekaannuksen
välttämiseksi. Herttoniemen oikea tilanne on siis:
Chrysotoxum
+ arcuatum (Linnaeus, 1758)
bicinctum (Linnaeus, 1758); SKe leg.
+ fasciolatum (De Geer, 1776)
festivum (Linnaeus, 1758); SKe leg.
+ octomaculatum Curtis, 1937
vernale Loew, 1841; SKe leg.

Lajiluvut eivät muuttuneet, kun yksi nimi poistui listasta ja toinen
tuli tilalle.

T: Sakari




------------------------------------

Jos haluat poistua listalta, lähetä sähköpostia osoitteeseen:
dipteralista-unsubscribe@yahoogroups.com

Yahoo! Groups Links

Hei,

Täytinpä minäkin yhden sarakkeen listaan. Mynämäen (Mietoisten) Perkkoon mäen
(n. 11 ha) lajisto. Näkyy, että kunnollisen kosteikon puuttuminen vaikuttaa
lajimääriin.
Olipa lista hankala täyttää. Mistä tuollaisessa järjestyksessä oleva lista
oikein on löytynyt!

Antti

________________________________________
Lähettäjä: dipteralista@yahoogroups.com [dipteralista@yahoogroups.com]
käyttäjän Sakari Kerppola [sakari.kerppola@...]
puolesta
Lähetetty: 19. marraskuuta 2009 18:22
Vastaanottaja: Dipteralista
Aihe: [dipteralista] Herttoniemi vs. Luhanka

Hei Matti

Ärsyttävää tämä nimistösotku näiden kahden Chrysotoxum lajin kohdalla. Tätä on
kovin sanoin kritisoinut myös Irlannin syrffiguru Martin Speight. Hän haukkui
Kansainvälisen nimistökomitean äijät mm. seniileiksi ja ehdotti heidän
potkaisemistaan pihalle komiteasta. Minäkin tässä taas kerran sekoilin. Entinen
arcuatum on nyt festivum ja entinen fasciatum on nyt arcuatum. Kirjassakin on
näiden lajitekstien kohdalla poikkeuksellisesti mainittu synonyymit sekaannuksen
välttämiseksi. Herttoniemen oikea tilanne on siis:
Chrysotoxum
+ arcuatum (Linnaeus, 1758)
bicinctum (Linnaeus, 1758); SKe leg.
+ fasciolatum (De Geer, 1776)
festivum (Linnaeus, 1758); SKe leg.
+ octomaculatum Curtis, 1937
vernale Loew, 1841; SKe leg.

Lajiluvut eivät muuttuneet, kun yksi nimi poistui listasta ja toinen tuli
tilalle.

T: Sakari

No virus found in this incoming message.
Checked by AVG - www.avg.com
Version: 8.5.425 / Virus Database: 270.14.72/2511 - Release Date: 11/18/09 07:50:00

Hei.

Pieni huomautus eläintieteellisiä juttuja kirjoitteleville:

Eläinmuseon kokoelmaan viitattaessa esim. kokoelmatietoja
ilmoitettaessa suositellaan nyt virallisesti käytettäväksi lyhennettä
MZH (Museum Zoologicum Helsingiensis / Helsingforsiensis) ainakin
kansainvälisissä julkaisuissa.

Joskus helsingin eläinmuseosta käytetty Z-alkuinen lyhenne on
harhaanjohtava, joska sitä on yleisemmin käytetty Hampurin
eläintieteellisestä museosta.

T: Jere K.

Terve,

Viime vuosina tullut haalittua kirjallisuutta, joista osaa erinäisten
pakettien mukana kerääntynyt useampia kappaleita. Voisinkin tarjota
kiinnostuneille asevelihintaan joitain seuraavista:

Fauna Entomologica Scandinavica
1: The Stratiomyioidea (kuin uusi tai vaihtoehtoisesti halvemmalla risampi)
3: The Tachydromiinae (Dipt. Empididae, hyvä)
5:1-2 The Agromyzidae (molemmat kirjat, kunto hyvä)
12: The Empidoidea of Fennoscandia and Denmark 2 (hyvä)

Vaillant & Rozkosny. Insecta: Diptera: Lonchopteridae, Sciomyzidae.
Süsswasserfauna von Mitteleuropa 21/22,23. (käytännössä käyttämätön kun
sain FES Sciomyzidae-kirjan hommattua). Saksankielinen, melkein Rozkosnyn
FES-kirjan käännös samoine kuvineen. Lonchopteridae-osiolla ei tee mitään.

Lindner E. Die Fliegen der Palaearktischen Region:
18. Stratiomyiidae (kuin uusi, kaikkia sivuja ei leikattu)
22. Nemestrinidae (hyvä)
23. Mydaidae (hyvä)

FES:n kirjoja löytyy muitakin, joten jos on kiinnostusta tiettyihin
porukoihin niin kyselkää.

T. Jaakko

Hei,

Hämeenlinnassa on joitakin aika isoja ketokaunokkikasvustoja. Viime kesänä
elokuun alussa kävin yhtä tienvarsipaikkaa katsomassa ja totesin  siitä
Chaetorellia jaceaen ja useita Terellia ceratoceroja. Kaksi päivää myöhemmin
olin samassa paikassa ja jo tuli viikateauto ja ajoi sadat ellei tuhannet
kaunokit kumoon.

Täytyy ensi kesänä käydä Urophora cuspidata toteamassa. Sitä sain muuten v. 2008
kolme yksilöä Janakkalasta isoa hiekkakuoppaa sivuavasta tieleikkauksesta, jossa
kasvoi yksittäisiä ketokaunokkeja.

terveisin yksi kiireinen mies




Iiro Kakko (10/11/2009 22:50):
>Hml kaupunki niitti tienreunukset ja just tuolta kohdalta tosi laajalti, sinne
meni se kasvusto !
>
>Ylempänä harjulla kasvia on myös aiemmin ollut, mutta alueen rauhoittaminen on
lisännyt varjostusta ja kasvi on vähitellen kadonnut kohteesta !
>
>iiro
>
>  ----- Original Message -----
>  From: Jere Kahanpää
>  To: dipteralista@yahoogroups.com
>  Sent: Tuesday, November 10, 2009 1:58 PM
>  Subject: Re: [dipteralista] Hämeen(linnan) hienoja tephrejä
>
>
>
>  Moi.
>
>
>
>  10. marraskuuta 2009 13.35 Kaj Winqvist <kwinqvist@...> kirjoitti:
>
>    Urophora cuspidata 1m 2f - tämähän oli laji, jonka Jere löysi Suomesta
viime kesänä yli 50 vuoden tauon jälkeen Heinolasta. Ja nyt tuli samalta kesältä
toinen löytö tästä hyvin legendaarisesta tephristä, joka todella tuntuu olevan
Hämeen ystävä  (tuo vanha Hackmanin vuoden 1956 löytökin oli muistaakseni
Lammilta)! Jo silmämääräisesti jaceanaa jyhkeämpi laji ja aculeusspitze on
omintakeinen.
>
>    Myös Terellia ceratocera samasta mestasta on laskettava maininnanarvoisiin,
eipä sitä paljon yliopistovuosieni aikana näkynyt. Toinen Häme-spesialisti? Ei
meil vaa tämmössi.
>
>
>  Ketokaunokkia siis kasvaa tuolla paikalla, kun kerran näitä
ketokaunokkimonofaageja löytyy. Luulen, etteivät nämä kaksi ainakaan Hämeessä
mahdottoman harvinaisia ole, isäntäkasvi vaan on sen verran paikottainen ettei
siihen kovin usein sattumalta osu.
>
>  T: Jere K.
>
>
>

Moro,

> Kuten aikaisemmin on täälläkin mainittu, Graphomya-suvun aikaisemmin
> ainokainen laji G. minor on (jälleen) jaettu kahtia. Useimmista

Kyselenkö tyhmiä; oliko niin että maculatan lisäksi Suomesta löytyy myös
minor, vai onko minor jaettu taksonomisesti kahtia?

> alle. Toistaiseksi kannattaa varmaan merkitä Graphomya-ilmoitusten
> kommenttikenttään, että tämä splittaus on otettu määrityksessä huomioon.
> Homma hoituu tyylikkäimmin viittaamalla määritysperusteena olleeseen
> kirjallisuuteen.

Onko tuo F. Gregor, R. Rozkošný, M. Barták, J. Vaňhara. 2002: The
Muscidae
(Diptera) of Central Europe. -passeli opus? Korjailen pari omaa havistani
sitten ehtiessä.

Pahin intensiteetti työhommissa alkaa helpottamaan, ehkä ehtii vähän
määrittääkin tässä.

T. Jaakko

----- Original Message -----

From: Jere Kahanpää

To: dipteralista@yahoogroups.com

Sent: Tuesday, November 10, 2009 1:58 PM

Subject: Re: [dipteralista] Hämeen(linnan) hienoja tephrejä

 

Moi.

10. marraskuuta 2009 13.35 Kaj Winqvist <kwinqvist@hotmail.com> kirjoitti:

Urophora cuspidata 1m 2f - tämähän oli laji, jonka Jere löysi Suomesta viime kesänä yli 50 vuoden tauon jälkeen Heinolasta. Ja nyt tuli samalta kesältä toinen löytö tästä hyvin legendaarisesta tephristä, joka todella tuntuu olevan Hämeen ystävä  (tuo vanha Hackmanin vuoden 1956 löytökin oli muistaakseni Lammilta)! Jo silmämääräisesti jaceanaa jyhkeämpi laji ja aculeusspitze on omintakeinen.
 
Myös Terellia ceratocera samasta mestasta on laskettava maininnanarvoisiin, eipä sitä paljon yliopistovuosieni aikana näkynyt. Toinen Häme-spesialisti? Ei meil vaa tämmössi.

Ketokaunokkia siis kasvaa tuolla paikalla, kun kerran näitä ketokaunokkimonofaageja löytyy. Luulen, etteivät nämä kaksi ainakaan Hämeessä mahdottoman harvinaisia ole, isäntäkasvi vaan on sen verran paikottainen ettei siihen kovin usein sattumalta osu.

T: Jere K.

Hei vaan!

Nyt vasta ehdin katsella tätäkin juttua. Olipa yllättävänkin
"poikkientomologinen" ja tuhti lukupaketti, johon Antti oli tehnyt kattavan
kärpäsluvun!

Hyvä, että joukossamme on näitä ahkeria Lapin kiertäjiä, minäkin kun olen niin
"etelän vetelä".


                               KW










> Heippa,
>
>
>
> Oheisesta liitteestä
>
>
>
> http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/a185.pdf
>
>
>
> löytyy julkaisu Annjalonjin alueen hyönteisistä, joissa on mukana myös
Diptera-osio.
>
>
>
> Antti
>